Mykkäkoulu parisuhteessa ei jätä näkyviä jälkiä, mutta se voi murentaa turvallisuuden tunnetta, itsetuntoa ja luottamusta.
- ”Mitä minä nyt tein väärin?”
- ”Miksi hän ei puhu minulle?”
- ”Kuinka kauan tätä taas kestää?”
- ”Pitäisikö minun pyytää anteeksi, vaikka en edes tiedä mistä?”
Jos nämä ajatukset kuulostavat tutuilta, olet ehkä kokenut, miltä tuntuu elää suhteessa, jossa hiljaisuudesta on tullut rangaistus.
Mykkäkoulu ei ole pelkkää puhumattomuutta. Se on tilanne, jossa toinen sulkee kumppaninsa vuorovaikutuksen ulkopuolelle, eikä toinen tiedä, milloin yhteys palautuu. Mutta miksi ihminen käyttää hiljaisuutta? Ja miksi se voi satuttaa niin syvästi?
Kun hiljaisuudesta tulee vallankäyttöä
Parisuhteessa jokaisella on oikeus omaan tilaan, rauhaan ja aikaan käsitellä tunteitaan.
Mutta on eri asia sanoa: ”Olen nyt niin vihainen, etten pysty keskustelemaan. Tarvitsen hetken aikaa, mutta palataan tähän myöhemmin.” Kuin lopettaa puhuminen, vastaaminen ja toisen huomioiminen kokonaan ilman selitystä.
- Ensimmäisessä tilanteessa ihminen ottaa vastuuta omasta tunnetilastaan.
- Jälkimmäisessä hiljaisuus voi muuttua keinoksi rangaista, kontrolloida tai saada toinen taipumaan omaan tahtoon.
Ero ei ole pelkästään siinä, että toinen vaikenee. Ero on siinä, miten hiljaisuutta käytetään ja mitä se saa suhteessa aikaan.
Jos hiljaisuudella pyritään rankaisemaan tai hallitsemaan toista, kyse voi olla henkisestä väkivallasta.
Hiljaisuus tekee arjesta arvaamista
Kuvittele tilanne: Olette riidelleet jostakin tavallisesta arjen asiasta. Puolisosi lopettaa puhumisen. Hän ei vastaa kysymyksiisi, ei katso sinuun eikä kerro, mikä on vialla. Yrität ensin kysyä, mitä tapahtui. – Et saa vastausta.
Yrität uudelleen. Ehkä pyydät anteeksi. Ehkä alat miettiä, mitä sanoit väärin. Lopulta huomaat tarkkailevasi hänen ilmeitään, liikkeitään ja mielialaansa. Alat varoa sanojasi, jotta hiljaisuus ei jatkuisi tai alkaisi uudelleen.
Vähitellen huomiosi ei ole enää siinä, mitä itse ajattelet tai tarvitset, vaan siinä, miten saisit toisen jälleen puhumaan.
Kun ihminen joutuu jatkuvasti arvaamaan toisen reaktioita, hän voi alkaa pienentää itseään säilyttääkseen rauhan.
Silloin parisuhteessa ei enää ole kyse vain yhdestä riidasta. Kyse on turvallisuuden tunteen horjumisesta.
Miksi ihminen käyttää mykkäkoulua parisuhteessa?
Mykkäkoulun taustalla voi olla monenlaisia psykologisia syitä. Joku on oppinut lapsuudessaan, ettei vaikeista tunteista puhuta. Joku vetäytyy, koska pelkää ristiriitoja, häpeää tai oman hallintansa menettämistä. Toiselle hiljaisuus voi olla opittu tapa suojautua silloin, kun tunteet tuntuvat liian voimakkailta. Joskus hiljaisuutta käytetään tietoisesti rankaisemiseen tai vallankäyttöön.
On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan tunteiden säätelyn vaikeus ja tarkoituksellinen rankaiseminen. Ulospäin ne voivat näyttää samanlaisilta, mutta niiden taustalla olevat mekanismit eivät välttämättä ole samoja.
Ihminen voi myös olla ymmärtämättä, kuinka satuttavaa hänen vetäytymisensä toiselle on. Mutta vaikka käyttäytymisen taustalla olisi pelkoa, häpeää tai opittuja selviytymiskeinoja, se ei poista vastuuta omasta toiminnasta.
Oman käyttäytymisen syyn ymmärtäminen ei tarkoita sen oikeuttamista.
Mykkäkoulu voi synnyttää parisuhteeseen kielteisen kehän
- Toinen vaikenee, koska ei osaa tai halua käsitellä ristiriitaa.
- Toinen kokee hiljaisuuden torjuntana ja yrittää saada yhteyden takaisin.
Hän kyselee, selittää, pyytää anteeksi tai yrittää saada toisen reagoimaan. Vetäytyvä osapuoli saattaa kokea tämän painostuksena ja sulkeutua entistä enemmän. Mitä enemmän toinen yrittää saada yhteyttä, sitä kauemmaksi toinen vetäytyy. Lopulta kumpikaan ei enää kohtaa toista. Toinen kokee jäävänsä yksin. Toinen kokee, ettei saa olla rauhassa. Tällainen kehä voi syntyä ilman tietoista tarkoitusta satuttaa. Mutta jos hiljaisuutta käytetään toistuvasti rangaistuksena tai toisen kontrolloimiseen, kyse ei ole vain tavallisesta vuorovaikutusongelmasta.
Parisuhteen kielteisen kehän ymmärtäminen ei tarkoita, että vastuu henkisestä väkivallasta kuuluisi molemmille.
Jokainen vastaa omasta käyttäytymisestään. Jos tunnistat parisuhteessasi toistuvia riitoja, vetäytymistä tai vaikeuksia kohdata toisianne, voit tutustua myös Ruohtula Terapian pariterapiaan.
Jos olet mykkäkoulun kohteena
Pysähdy miettimään, mitä sinussa tapahtuu silloin, kun toinen sulkee sinut ulkopuolelle.
- Alatko epäillä itseäsi?
- Yritätkö saada toisen hyvälle tuulelle?
- Pyydätkö anteeksi vain siksi, että hiljaisuus loppuisi?
- Luovutko omista mielipiteistäsi, jotta et joutuisi uudelleen samanlaiseen tilanteeseen?
Nämä kysymykset eivät tarkoita, että olisit vastuussa toisen hiljaisuudesta. Niiden tarkoitus on auttaa sinua huomaamaan, miten olet mahdollisesti alkanut mukauttaa omaa käyttäytymistäsi toisen reaktioiden pelossa. Sinulla on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti myös ristiriitatilanteissa.
Voit esimerkiksi sanoa: ”Ymmärrän, että tarvitset aikaa rauhoittua. Mutta minulle ei ole hyväksi, että lopetat kaiken puhumisen kertomatta, milloin voimme jatkaa keskustelua.” Rajan asettaminen ei kuitenkaan aina muuta toisen käyttäytymistä. Jos suhteessa on pelkoa, uhkailua tai kontrollia, oma turvallisuus on asetettava etusijalle.
Sinun ei tarvitse ansaita toisen puhetta olemalla riittävän kiltti, hiljainen tai myöntyväinen.
Jos tunnistat käyttäväsi itse mykkäkoulua
Tämä voi olla vaikea asia kohdata. Ehkä et ajattele rankaisevasi puolisoasi. Ehkä koet vain tarvitsevasi rauhaa. Mutta pysähdy hetkeksi miettimään, mitä oikeastaan teet.
- Vetäydytkö siksi, ettet pysty juuri nyt keskustelemaan?
- Vai haluatko, että toinen huomaa loukkaantumisesi, tuntee syyllisyyttä tai tulee pyytämään anteeksi?
- Toivotko, että toinen ymmärtäisi ilman sanoja, mitä hän on tehnyt väärin?
- Ja ennen kaikkea: mitä oma hiljaisuutesi saa toisessa aikaan?Jos tarvitset aikaa rauhoittua, sen voi sanoa ääneen.
”Olen nyt loukkaantunut enkä pysty puhumaan rakentavasti. Tarvitsen aikaa, mutta haluan selvittää tämän kanssasi.” Tämä on eri asia kuin jättää toinen epätietoisuuteen.
Tunteiden säätely on omaa vastuuta. Toisen rankaiseminen omilla tunteilla ei ole.
Rehellisyys rakentaa, rankaiseva hiljaisuus hajottaa
Parisuhteessa ei tarvitse osata puhua kaikesta heti. Joskus tarvitaan tauko. Joskus sanat ovat hukassa. Joskus tunteet ovat niin voimakkaita, että keskustelua on viisainta siirtää. Mutta turvallisessa suhteessa tauko ei ole rangaistus. Siinä toinen tietää, ettei yhteys ole kokonaan katkennut ja että vaikeaan asiaan voidaan palata. Parisuhteen turvallisuus ei synny siitä, ettei koskaan riidellä. Se syntyy myös siitä, miten toista kohdellaan silloin, kun ollaan eri mieltä, loukkaantuneita tai vihaisia.
Vaikeat tunteet eivät riko parisuhdetta samalla tavalla kuin se, että niiden varjolla lakataan kohtelemasta toista kunnioittavasti.
Ja ehkä tärkein kysymys on tämä: Kun sinuun sattuu, yritätkö kertoa siitä toiselle vai saada toisen tuntemaan saman kivun?
Ruohtula Terapia – Pohjalta on paras ponnistaa.
